Hunsalan, Pilpalan ja Tevännön kylien historiaa 
  1. Kylien synnyt
    1. Pilpalasta, Hunsalasta ja Tevännöltä on kaikista löytynyt merkkejä kivikauden ihmisten oleskelusta alueella, eniten esineitä(22 kpl) on löytynyt Tevännöltä. Sakaralta on löydetty koko kunnan alueen ainoa vahvistettu kivikautinen asuinpaikka. (Kallenautio Jorma: Lopen historia kunnallisen itsehallinnon aikana, s. 34) Tevännön ja Hunsalan alueelta on löydetty kiviröykkiöitä,  jotka saattavat olla rautakautisia hautapaikkoja (Kallenautio, s.37)
    2. Hunsala lienee kylistä vanhin, sen arvellaan syntyneen 1200-luvulla. Vuonna 1539 kylässä oli 4 taloa, Harri, Huitti, Talola-Seppälä ja Läättä (Kallenautio, s. 51)
    3. Pilpala n kylän tiedetään olleen paikallaan 1300-luvun loppupuolella. Vuonna 1452 kylässä oli kaksi taloa, vuonna 1539 taloja oli kolme, Ollila, Lättilä ja Hyrry. (Kallenautio, s. 51)
    4. Tevännön kylästä on ensimmäinen maininta vuodelta 1539. Silloin kylässä oli kaksi taloa, joista toinen oli Terri. Vuonna 1545 muodostui Olli. (Kallenautio, s.50) 
  2. Kylien nimet ja asutuksen tulosuuntam
    1. Hunsalaan väki tuli ilmeisesti etelän suunnasta. Kylän nimi viittaa Nummella olevaan Hunsaan ja Kirkkonummella olevaan Honskbyhyn (Kallenautio, s. 45)
    2. Pilpalaan asukkaat tulivat myös etelän suunnasta ja muuttajat ovat nimenneet kylän lähtöpaikkansa tapaan (Pilpola tai Pilpa Asikainen/Kalanti)  (Kallenautio, s. 45)
    3. Teväntö lienee ennen vakinaista asutusta ollut pohjoisempaa tulleiden ihmisten metsästysaluetta ja sen nimi juontuu uroshirveä merkitsevästä sanasta teva. (Kallenautio, s. 50) 
  3. Kylien asukasmäärän kehitys viime vuosisatoina
    1. 1500-1800 -luvuilla asutusta kuvattiin vain talojen määrällä, joten tarkkoja lukuja asukasmääristä on vasta vuodesta 1870 alkaen. (Kallenautio, s. 148; Maistraatista saadut tiedot)
    1. Kylän  nimi /Asukasmäärä vuonna
1870191019502004
    1. Hunsala
342367372159
    1. Pilpala
190308398135
    1. Teväntö
116157209136
  1. Liikenneyhteydet kyliin
    1. Jo 1700-luvun puolivälissä on alueella ollut kylätiet Lopen kylästä ja Läyliäisistä Pilpalaan sekä siitä edelleen Tevännölle ja Hunsalan kautta Siikalaan. (Kallenautio, s. 170)
    2. Talvitie kulki 1700 - 1900 -luvuilla Salosta Räyskälään ja sieltä edelleen Pikku-Punelian, Iso-Punelian ja Sakaran kautta Teväntöjärveen. (Kallenautio, s. 171)
    3. Rautatie Hyvinkäältä  Karkkilaan valmistui v. 1912. Se kuljetti matkustajia vuoteen 1960 asti ja pysähtyi Hunsalan asemalla. (Kallenautio, s.184)
  2. Palvelut kylissä
    1. Posti: Vuonna 1898 posti tuotiin Hunsalan, Pilpalan ja Tevännön kyliin kerran viikossa Lopen kylästä. 1920-luvulla Pilpala sai oman postitoimipaikan. Sen toiminta lakkautettiin 4.10.1989. (Kallenautio, s. 189; Airola, s. 265)
    2. Puhelin: Kylän ensimmäinen puhelin tuli Hyrrylle vuonna 1903.
    3. Sähkö: 1920-luvulla  Pilpalaan rakennettiin vesivoimala ja kylään saatiin sähköt. Voimalaa ylläpiti Pilpalan Sähkö Oy. Hunsalalaisille sähköä ei riittänyt, joten he hankkivat sähkönsä Karkkilasta. (Kallenautio, s.402)
    4. Neuvola: Pilpalassa  toimi neuvola 1900-luvun puolivälissä useita vuosikymmeniä
    5. Koulu: Pilpalaan perustettiin kansakoulu vuonna 1896. Koulupiiriin kuuluivat  alusta asti Hunsala, Pilpala ja Teväntö. Ensimmäisenä vuonna koulussa oli 41 oppilasta. 1920- ja 1930-luvuilla koulussa oli  yleensä vuosittain yli 100  oppilasta. (Airola, s. 296) Uuden tiilisen koulurakennuksen valmistuttua vanha puinen koulurakennus purettiin.
    6. Poliisi: 1910-luvulla, kun Lopelle perustettiin kolmas poliisin virka, sen toimipaikka oli muutamia vuosia kylillä, ensin Pilpalassa ja sitten Hunsalassa. (Kallenautio, s. 419)
    7. Pankki: Vuonna 1923 perustettiin Tevännön osuuskassa, joka toimi vuoteen 1941 asti. (Kallenautio, s. 409-410).
  3. Kauppa ja muut elinkeinot
    1. Kylissä harjoitettiin laajasti tervanpolttoa, Pilpalassa tervaa valmistettiin myyntiin ensimmäiseen maailmansotaan asti. (Kallenautio, s. 371)
    2. Vuonna 1785 oli sekä Pilpalan että Hunsalan kylillä omat myllyt. Vuosina 1901 - 1906 Hunsalassa toimi  jälleen mylly ja 1920-luvulla Pilpalaan rakennettiin vesimylly. (Kallenautio, s. 390)
    3. 1700-luvun lopulla Pilpalaan rakennettiin ensimmäinen vesisaha (Kallenautio, s. 390)
    4. Ensimmäinen kauppaliike alueelle tuli vuonna 1878. (Kallenautio, s. 356). Parhaimmillaan, koulupiirin alueella  toimi yhtä aikaa 7 kauppaa. (Airola, s. 241). Viimeinen kauppa, Pilpalan kyläkauppa, lopetti toimintansa 1990-luvulla. Sen jälkeen alueen kauppapalveluista on huolehtinut myymäläauto.
  4. Yhdistyksiä
    1. Vuonna 1906 perustettiin Hunsalan työväenyhdistys, joka sai oman talon vuonna 1912. (Kallenautio, s. 617, s.622)
    2. Lopen Eteläinen Kansallinen Nuorisoliitto perustettiin huhtikuussa 1910. Sille rakennettiin talo 1920-luvun alussa. (Kallenautio, s. 603)
    3. Vuonna 1937 perustettiin Etelä-Lopen Maamiesseura (Airola, s. 235).
    4. Pilpalan koulupiirin kylätoimikunta perustettiin 4.12.1979 (Airola, s. 356)
Lähteet:
Airola, Kalevi: Lopen uupumattomia veräjiltä pikiteille, Karkkila 2003
Kallenautio, Jorma: Lopen historia kunnallisen itsehallinnon aikana I, Tampere 1976